6.5.2015

Murheenkryyni

Mitkäs muutkaan mua taas vaivaa kun hampaat.. Kukaan ei voi käsittää kuinka surullinen, turhautunut ja vihainen mä olen tällä hetkellä. Aloitetaas ihan alusta:

Eli mulla alko noin 2 kuukautta sitten vuotaa etuhampaiden ien rajasta verta aina hampaita harjatessa ja yöllä. Ajattelin sen johtuvan ensin harjauksestani joten panostin hampaiden harjaamiseen ja itse harjaan. Pehmeää, mediumia, kovaa ja sähköä! Mikään ei auttanut. Viivyttelin hammaslääkärille soittoa töiden takia, ajattelin että oon tähänkin asti pärjännyt vuotavien ikenien kanssa joten miksen vielä voisi odottaa muutamaa päivää.

Koitti soitto päivä ja sainkin ajan suuhygienistille jo viikon päähän. Menin innoissani, koska ajattelin että homma tulee tällä kuntoon ja tietty vappu ilta häämötti. Putsattiin akuuteimmat paikat hammaskivestä ja varattiin aika seuraavaan viikon tiistaille (5.5.), koska nyt oli vain vartin aika.

Innolla seurailin hampaitani, harjasin hyvin neuvojen mukaan ja laitoin aineita joita oli määrä. Olin sanoin kuvailemattoman onnellinen kun harjasin illalla hampaita eikä tullut verta ja varsinkin se tunne oli sanoin kuvailematon kun heräsin ja kirjaimellisesti juoksin peilin eteen katsomaan onko tullut ja sain huomata että ei, ei ole tullut verta!

Mutta sunnuntaina se alkoi taas.. Olin surullinen, koska ehtisin iloita jo niin paljon. Ei muutakun odottamaan kovemmin tiistain aikaa. Menin reippaana ajoissa paikan päälle ja hygienisti kysyi noo miten on mennyt, kerroin että alku hyvin nyt vuotaa taas harjauksen yhteydessä että yöllä hieman. Arvasinkin heti että ei se tällä kuntoon tule, hänen mukaansa mahdollisesti hammaskiveä on ikenen alla ja se täytyy puudutuksella hoitaa ja sen tekee lääkäri. Tämä diagnoosi ei ole varma, koska hän vain veikkaa asian olevan näin. Se  selviää lääkärissä toukokuun lopulla. Puhdistettiin silti alahampaita hammaskivestä ja vieläkin särkee hieman, onkohan tämä särky normaalia? Vaikkakin ikenet on ärtyneet/tulehtuneet ja nyt hammaskiveä hinkatataan pois, niin ei ihme että tuntuu ja särkee mutta silti mietityttää..


Eniten tässä harmittaa se että viivyttelin niin kauan soiton kanssa ja nyt joudun likemmäs kolme viikkoa kärvistelemään saman vaivan kanssa. Muutenkin pelottaa ja jännittää todella paljon lähinnä juuri siksi kun ei ole varmaa tietoa, pelkään että sieltä löytyy vaikka ja mitä.. Oon onneks muuten tottunut käymään paljon hammaslääkäreissä, koska mulla on ollut raudatkin, mutta silti sinne meno jännittää nykyään paljon. Tunnen itseni jotenkin todella hölmöksi ja hävettää suorastaan että olen niin paniikissa

Ainiin, hygienisti sanoi että sekin vaikuttaa tähän kun on lopettanut tupakan polton.. Ilmeisesti kun nyt keho ja verenkierto on normalisoitunut niin kroppa toimii ja varoittaa verta vuotamalla että jokin on huonosti hampaissa, kun tupakoivana ei varoittele, ainakaan hyvissä ajoin. Jos en olisi lopettanut ei välttämättä olisi ikenet alkaneet vuotamaan vielä, joten hammaskivi ja mikä ikinä nyt onkaan vialla olisi saanut muhia vielä paljon pidempään. Pakko taas sanoa miten iloinen ja ylpeä mä olen siitä että lopetin!

Nyt tätä kirjoittaessani ei ole niin huonot fiilikset kun eilen paitsi edelleen särky ja alhaalta etuhampaita kutittaa? Yritän silti pitää mieleni positiivisena vaikkei tässä melkein uskalla syödäkkään!

Onko kokemuksia hammaskiveästä ikenien alla?
Kohtalotovereita?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti